Etusivu // Esittely

Esittely

Keihäs Digi & Markkinointi on vuoden 2020 lopussa perustettu yritys. Autamme suomalaisia yrityksiä tuomaan palvelunsa esille verkossa. Palveluihimme kuuluu:

  • verkkosivustojen ja -kauppojen suunnittelu ja toteutus
  • erilaisten digitaalisten ja fyysisten materiaalien suunnittelu, teko ja toimittaminen
  • markkinoinnissa avustaminen
  • animointien, logojen, illustraatioiden ja muiden vastaavien teko
  • jo olemassa olevien materiaalien ja tiedostojen muokkaamisessa avustaminen
  • tekninen apu erilaisissa tietoteknisissä ongelmissa

Missiomme on auttaa mahdollisimman montaa suomalaista yritystä tuomaan palvelunsa esille verkossa ammattimaisella ja modernilla tavalla. Aiomme päästä tavoitteeseen toteuttamalla palvelumme mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja levittämällä sanaa meistä sekä työstämme mahdollisimman monelle suomalaiselle yritykselle, jotka mielestämme hyötyisivät palveluistamme.

Sijaitsemme Raisiossa, aivan Turun vieressä. Toimialueemme on koko Suomi.

Tarina

Yrityksen perusti minä, Jesse Keihäs. Innostuin ensimmäisen kerran verkkosivustojen tekemisestä koulussa järjestetyn kurssin aikana. Kurssin aiheena oli oman verkkokaupan tekeminen. Aihe oli loppujen lopuksi yllättävän mielenkiintoinen, vaikka en todellakaan voi väittää, että olisin ennen kurssin alkua jotenkin kärsimättömästi odottanut kurssin alkamista…

Kurssin aikana tein erilaisia jääkiekkotavaroita myyvän verkkokaupan. Miksi? No, kaverini kanssa harrastimme jääkiekkoa ja pelasimme vapaa-aikana aivan liikaa NHL-videopeliä. Olimme perustaneet videopeliin oman joukkueemme, jonka kanssa kisasimme netissä toisia joukkueita vastaan. Kaverini sattui vielä kaiken lisäksi olemaan samalla luokalla kanssani. Tämä johti siihen, että hän oli samalla kurssilla tekemässä verkkokauppaa kanssani. Halusimme tietenkin kunnioittaa lempijoukkuettamme (videopelissä tekemäämme joukkuetta) ja päätimme molemmat myydä videopelijoukkueemme fanituotteita omissa demo-verkkokaupoissamme. Vaikka emme sitä toisille myöntänytkään, loimme tästä kilpailun siitä kumman verkkokaupasta tulisi parempi.

Kuten sopii olettaa, nykyisenä verkkosivustojen tekemiseen keskittyvän yrityksen perustajana, kaverini verkkokauppa oli todella paljon parempi kuin minun. Ottaen huomioon sen huonon järjestelmän, jonka avulla teimme verkkokauppamme, kaverini verkkokaupasta tuli oikeasti aika hyvä. Omani ei missään nimessä ollut huono, mutta kaverini verkkokaupalle en pärjännyt.

Kurssi tuli loppuun ja sain hyvän arvosanan siitä. Muistaakseni kaverini sai ansaitusti yhden arvosanan paremman eli täydet. Kurssin loputtua unohdin koko jutun vähäksi aikaa. En siis yhtäkkiä ruvennut koodaamaan yötä päivää erilaisia verkkokauppoja suunnitellessa, vaan unohdin kurssin samalla tavalla kuin unohdin suurimman osan kursseista.

Mutta selvästi en kuitenkaan unohtanut kokonaan, koska innostuin verkkokaupan tekemisestä jo seuraavana vuonna uudestaan. Taas innostus syntyi yhden kurssin aikana. Kurssin aiheena oli perustaa oma yritys, toisinsanoen NY-yritys. NY-yritys on yritys, jonka nuoret perustavat osana Nuori Yrittäjyys -opintoja. Opintojen tarkoituksena on tutustuttaa nuoret yrittäjyyteen perustamalla tietyksi, omalla kohdallani lukuvuoden, ajaksi yritys ja pyörittää sitä kyseisen ajanjakson ajan.

En ollut vapaaehtoisesti ilmoittautunut tälle kurssille, vaan se oli pakollinen osa opintoja. Yllätys yllätys, en ollut kauhean innoissani tästäkään kurssista. Pakko se kuitenkin oli käytävä.

Pääsin onneksi osaksi neljän kaverini perustamaan porukkaan. Miettisimme pitkään ja hartaasti mitä ”yrityksemme” tekisi (otimme ensimmäisen kutakuinkin järkevän idean vastaan ja juoksimme sen avulla täysillä eteenpäin). Päädyimme siihen, että alkaisimme jälleenmyymään saunatarvikkeita intohimoisille saunojille. Yrityksemme LöylyWelhot NY:ksi ja aloitimme työt.

Vaikka toiminta olikin olematonta, innostuin silti hieman NY-yrityksen pyörittämisestä. Tykkäsin tehdä erilaisia markkinointimateriaaleja (jos niitä pystyi siksi kutsumaan) ja muutenkin tehdä eri tehtäviä, joita NY-yrityksen piti tehdä. Yksi näistä tehtävistä, vaikka se vapaaehtoinen olikin, oli verkkosivujen tekeminen yritykselle.

Innostuin tästä, koska muistin kuinka hauskaa verkkokaupan tekeminen oli ollut. Aloitin aluksi tekemään verkkosivuja Nuori Yrittäjyyden tarjoaman, ei kovin hyvän, järjestelmän avulla. Myöhemmin en enää käyttänyt kyseistä järjestelmää, vaan aloitin tekemään verkkosivuja alusta alkaen itse. Käytin verkkosivujen tekemiseen yhtäkkiä yllättävän paljon aikaa. Eikä mitä tahansa aikaa, vaan vapaa-aikaa. Myönnän, että ei verkkosivuista koskaan kauhean hyvät tulleet, mutta niiden tekemisen avulla oppisin, miten verkkosivuja tehdään. Ainakin pääpiirteittäin.

LöylyWelhot NY:stä ei tullut jymymenestystä, mutta kyllä meillä hyviä hetkiäkin oli. Kävimme esimerkiksi Kansainvälisillä Suurmarkkinoilla Turussa myymässä tuotteitamme pienellä ständillämme. Se on itselle ainakin jäänyt mieleen hauskana tapahtumana.

NY-yrityksen jälkeen innostuin hieman enemmän verkkosivustojen tekemisestä. Halusin oppia aiheesta lisää. Tiesin, että oppiminen tapahtuu parhaiten tekemisen kautta, joten päätin aloittaa tekemään uutta verkkosivustoa. Miettisin aihetta verkkosivulle ja lopulta päädyin vähäisten ideoiden vuoksi tekemään verkkosivustojen klassikon eli oman blogin. Blogin kirjoitukset olivat ehkä kaikkien aikojen huonoimpia eikä niitä (onneksi) juuri ketään lukenut. Toisaalta blogin pitäminen oli myös hyvä juttu näin jälkikäteen ajatellen. Pääsin opettelemaan verkkosivujen tekemistä oikein kunnolla, kun blogin ohella muutin sen ulkomuotoa ja ominaisuuksia jatkuvasti. Loppujen lopuksi uusia kirjoituksia ei tullut enää lähes yhtään, mutta blogin ulkomuoto ja siitä löytyneet ominaisuudet olivat blogien eliittiä. No, ainakin omasta mielestä.

Jossain vaiheessa tajusin, että tämä blogi-juttu ei ole minun juttu. Hetken mielijohteesta päätin poistaa blogin ja kaiken siihen liittyvän materiaalin netistä. Omasta mielestäni se on nyt ainakin hyvä asia, koska blogi oli aivan kamala ja jos joutuisin lukemaan kirjoituksiani nyt, tuntisin erittäin pahoja myötähäpeän tunteita… itseäni kohtaan. Osa syy blogin lopettamiseen oli myös se, että tajusin, että verkkosivun ei välttämättä tarvitse olla kaikille julkinen, jotta sitä voi kehittää. Pystyin siis opettelemaan verkkosivujen tekemistä aivan omassa rauhassa! Se kuulosti erinomaiselta ja näin teinkin noin vuoden ajan.

Noin vuosi blogini lopettamisen jälkeen elettiin vuoden 2020 maaliskuuta. Korona tuli ja mihinkään ei saanut enää mennä. Kaltaiselleni hieman ylivilkkaalle ihmiselle tämä ei ollut ideaalitilanne. Yhtäkkiä korona vei normaalista arjestani lähes kaiken. En päässyt enää aamuisin kuntosalille. Koulu siirrettiin verkkoon ja töitäkin oli yhtäkkiä vähemmän kuin aiemmin. Iltaisin tykkään käydä harrastamassa lukkopainia / brasilialaista jujutsua ja potkunyrkkeilyä, mutta mikään näistä ei tietenkään ollut mahdollista. Aikaa oli yhtäkkiä enemmän kuin koskaan aiemmin.

Mieleni toimii niin, että jos ei ole tekemistä, koitan keksiä jotain mielestäni järkevää tekemistä niin kauan, kunnes keksin kyseisen järkevän tekemisen. Näin tein myös nyt.

Olen ollut nuoresta pitäen kiinnostunut yrittämisestä ja siihen liittyneistä asioista. Tämä johtuu ehkä siitä, että isäni perusti ensimmäisen yrityksensä kun olin noin 10-vuotias ja äitini oli myös vähän aikaa yrittäjä niihin aikoihin. Olin siinä iässä, että ymmärsin pääpiirteittäin edes hieman mitä vanhempani tekevät. Isäni kasvatti yritystään usean vuoden ajan ja lopulta myi sen eteenpäin. Pääsin näkemään tämän prosessin alusta loppuun asti, joka oli mielestäni aika siistiä. Yrityksen myynnin jälkeen isäni sai tärkeän roolin isossa yrityksessä, jolle hän tavallaan myi yrityksensä (tarina on pitkä). Hän teki kyseistä työtä muutaman vuoden ajan. Tällä hetkellä hän on taas yrittäjänä uudessa yrityksessään (toimii yrittäjänä kolmen kaverin kanssaan) Poutapolku Oy:ssä, joka on kasvanut huimaa vauhtia.

Juureni olivat kieltämättä isossa osassa, kun aloin tylsyydessäni miettiä erilaisia ideoita omalle yritykselle. Olin halunnut jo muutama vuosi takaperin sellaisen perustaa, mutta silloin ideani ei oikeastaan ollut idea, vaan tekosyy yrityksen perustamiselle. Jälkikäteen ajateltuna oli ihan hyvä, että en silloin vielä omaa yritystä perustanut. Nyt tilanne oli kuitenkin toinen. Olin opiskelemassa ja opinnot edistyivät hyvin. Opintojen ohessa työskentelin osa-aikaisesti, jonka ansiosta minulla oli edes hieman rahaa, jota tarvittaisiin yrityksen aloittamiseen ja pyörittämiseen. Loppujen lopuksi sain myös ihan hyvän idean, jota kannattaisi edes kokeilla.

Ensimmäisen yritykseni idea oli kehittää alusta, josta suomalaiset voisivat ostaa ainoastaan kyseisellä hetkellä ulkomailla myynnissä olleita tuotteita. Idea erosi muista verkkokaupoista yhdellä kriittisellä tavalla: tavaroita ostettaisiin joukko-ostamisen periaatteita hyödyntäen. Pelkistettynä tämä tarkoittaa sitä, että tarpeeksi monen ihmisen pitää ostaa alustaltani tietyn tuotteen, jotta tilaan sen Suomeen ja lähetän eteenpäin asiakkailleni. Asettaisin tuotteelle tietyn minimimäärän, jota sitä pitäisi myydä (esim. 100 kappaletta). Jos tuotetta ostettaisiin vähintään tämän määrän verran, tilaisin tuotteen ulkomaalaiselta tuottajalta tai myyjältä. Jos tuotetta myytäisiin alle tämän verran, en tilaisi tuotetta.

Mallini mukaan yritykseltäni tuotteiden ostaminen tulisi erittäin paljon halvemmaksi, kuin niiden yksin tilaaminen. Olisin ottanut valikoimaani tuotteita, joiden toimituskustannukset olisivat olleet yksin tilattaessa erittäin suuret, mutta joukossa tilattaessa kohtuulliset. Ulkomailta tuotteita tilattaessa useasti pelkkä yhden tuotten toimitus voi maksaa esimerkiksi 40 €, vaikka tuote itsessään maksaisi vain 20 €. Mutta jos samaa tuotetta tilaisi 20 kappaletta, ei toimituskulut olisi 20 kertaiset, vaan tässä esimerkissä vaikka 60 €. Tällöin yhden tuotteen hinta ei olisikaan enää 60 €, vaan 20 € + (60 € / 20) = 23 €. Tämän porsaanreiän lisäksi neuvottelisin myyjän kanssa vielä ”bulkkialennuksen”, joka tiputtaisi tuotteen hintaa entisestään.

Mielestäni idea on vieläkin ihan menevä, joten voit varmasti kuvitella kuinka innoissani olin ideasta silloin. Päätinkin rekisteröidä tämän idean toteuttamiseen keskittyvän yrityksen. Annoin yritykselleni kauniin nimen (not), Joukkokauppa.com Oy.

Aloin kehittämään joukko-ostamisen alustaa, jossa voisin myydä tuotteita ja asiakkaat ostaa niitä joukossa. Siihen aikaan Suomessa ei tietääkseni ollut OP Joukko-osto -alustan lisäksi muita joukko-ostamisen alustoja. Kaiken lisäksi OP Joukko-osto on avoin ainoastaan OP:n omille asiakkaille ja siellä keskitytään suomalaisten tuotteiden myyntiin, joten kehitin periaatteessa ensimmäistä joukko-ostamisen alustaa, joka olisi avoin kaikille suomalaisille.

Kehitystyö eteni hyvin ja sain suurimmaksi osaksi alustan valmiiksi noin kolmessa kuukaudessa. Ainoa ongelma oli, että yritykselläni ei ollut vielä mitään, mitä myydä. Aloin siis etsiä mielenkiintoisia tuotteita, jotka sopisivat aiemmin mainitsemieni kriteereiden sisään. Kun löysin tällaisen tuotteen, aloin pommittaa tuotteen myyjää sähköposteilla. Valitettavasti vastauksia ei pahemmin tullut takaisin. Jatkoin tuotteiden etsimistä ja myyjien pommittamista, kunnes vihdoin joku vastasi minulle. Muutama muu oli jo vastannut tavallisella ”sorry we’re not interested” viestillä, mutta tämä vastaaja oli ensimmäinen joka oli oikeasti avulias minulle. Ei, hän ei halunnut myydä tuotettaan alustallani. Ei ollut niin avulias, mutta hän auttoi minua ymmärtämään, miksi ketään ei kiinnostanut myydä tuotteitaan alustallani tai miksi suurin osa ei edes halunnut vastata minulle. Hän kertoi minulle, että ”your website looks good, but it’s really hard to trust a new company from a country far far away to be legitimate when it has 5 followers on Instagram and 10 on Facebook, without any posts on either of them”.

Tajusin, että hän on oikeassa. En ole koskaan ollut kauhean aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja muutenkin omasta sillä hetkellä säälittävästä yrityksestä puhuminen tutuilleni jännitti niin paljon, että en sitä tehnyt. Sen takia yritykseni somea seurasi äitini ja muutama botti. Enkä ollut valmis vieläkään kertomaan tutuilleni yrityksestä, jonka takia päätin pistää mainoksia someen ja toivoa, että ihmiset pitäisivät niistä ja alkaisivat seurata yritystäni.

Yllätyksekseni, ihmiset pitivät nokkelista ja huumorilla tehdyistä mainoksistani. Sain noin viikossa Facebookin puolella lähes 400 uutta seuraajaa ja Instagramissa noin 250 uutta seuraajaa. Jatkoin myös uusien julkaisuiden tekemistä parin päivän välein ja yhtäkkiä yritykseni näytti edes vähän enemmän luotettavalta. Lähdin siis uudestaan etsimään yrityksiä, jotka haluaisivat myydä tuotteitaan alustallani.

Aloin pikkuhiljaa saamaan vastauksia yrityksiltä. Vaikka näin alkoi vihdoin käymään, tuli vastaan muita ongelmia liikeideassani. En ollut ottanut huomioon sitä, että yrityksien tarjoamat ”bulkkialennukset” eivät ehkä olisikaan päätä huimaavia. Sen lisäksi tajusin liian myöhään, että tuotteiden myymiseen alustallani voisi mennä oikeasti paljon rahaa. Huomasin jo seuraajia pyydystäessäni, että markkinointi voi yhtäkkiä tulla todella kalliiksi. Aloinkin laskemaan, että miten ihmeessä pystyisiin jäämään voitolle. Alkoi vaikuttamaan, että siitä tulisi todella hankalaa. Enkä tietenkään voinut pyörittää yritystä tappiolla, koska yritykselläni ei ollut suurta sotakassaa jota voisi käyttää kasvattamaan yritystä huolehtimatta siitä, jääkö yritys voitolle vai ei.

Lopetin asioiden eteenpäin viemisen varmaan liian nopeasti, mutta hiljalleen lopetin joukko-ostamisen alustan kehittämisen ymmärrettyäni nämä haasteet, jotka tulisivat pakosti eteen, jos koittaisin tätä yritystä kasvattaa. Olin ymmärrettävästi pettynyt itseeni, koska en ollut tajunnut ottaa huomioon näitä haasteita ennen yrityksen perustamista. Aloitin toiminnan aivan liian nopeasti enkä suunnitellut asiaa tarpeeksi pitkälle.

Loppujen lopuksi ei Joukkokauppa.com täysi epäonnistuminen ollut. Tai no, yrityksenä oli, mutta itselleni se oli erinomainen kokemus. Oppisin paljon verkkosivustojen ja verkkokauppojen tekemisestä, sekä digitaalisesta markkinoinnista. Sain myös hyvää kokemusta yrityksen perustamisesta ja tajusin, että se ei missään nimessä ole monimutkaista tai edes kallista Suomessa.

Vaikka yritys epäonnistuikin, sain siitä silti tiettyä itseluottamusta omaan tekemiseeni. Kun kuulin, että vanha pomoni aikoo perustaa uuden yrityksen, tämä itseluottamus omia taitojani kohtaan ajoi minut ehdottamaan, että tekisin hänen yritykselle verkkosivut ja avaisin sosiaalisen median kanavat. Ymmärrettävästi, koska mitään näyttöä taidoistani ei ollut, hän epäröi aluksi. Luulin jo, että en saisi tehdä verkkosivustoja hänen yritykselle, vaikka tarjosin niitä ihan ilmaiseksi. Onnekseni hän kuitenkin vähän ajan päästä suostui tarjoukseeni ja aloin tehdä verkkosivustoja hänen yritykselle.

Parin kuukauden päästä verkkosivustot olivat valmiit ja niistä tuli hänen mielestään erittäin hyvät. Niin tyytyväinen, että hän halusi, että jatkan verkkosivujen laajentamista tulevaisuudessa. Tietysti suostuin. Hän myös sanoi, että kannattaa pistää yritys pystyyn ja alkaa myymään omia taitoja. Otin huomioon, että kyseinen henkilö on jo aikaisemmin ollut menestyvä yrittäjä ja päätin ottaa neuvosta kiinni.

Järkevä ihminen olisi muuttanut vain silloisen Joukkokauppa.com yrityksen, jota en meinannut jatkaa, nimen ja toimialan, sekä jatkanut toimintaa siitä. Valitettavasti en ole penaalin terävin kynä ja perustin uuden yrityksen. Noin kuukauden päästä tämän virheen tekemisestä tajusin, että mitä ihmettä mahdoin miettiä (jos mitään). Ei tämä mikään maailmanloppu tietenkään ole, mutta nyt jälkikäteen sitä tajuaa, että kahden yrityksen (vaikka toinen onkin ns. pöytälaatikkofirma) asioiden hoitaminen on hieman rasittavampaa ja kalliimpaa kuin yhden.

Näin siis tämä yritys, Keihäs Digi & Markkinointi, sai alkunsa. Virheen kautta…

No, perustamisen olisi pystynyt hoitaa paljon järkevämmin, mutta olen iloinen että sen edes jollain tavalla hoidin, sillä tällä oli paljon parempi alku, kuin Joukkokaupalla. Ensimmäiseksi vanha pomoni halusi maksaa hieman vaivan palkkaa verkkosivujen tekemisestä. Yritykselläni ei ollut vielä pankkitiliä, joten maksu suoritettiin Joukkokaupan pankkitilille. Sain myös vanhan pomoni yrityksen, Poutapolku Oy:n, ensimmäiseksi asiakkaakseni tähän uuteen yritykseeni. Sain nopeasti myös toisen asiakkaani, Kotiapu TH:n. 

Yhteystiedot